Viimeinen päivä tätä vuotta!

Joulu meni taas kyllä kovin kovin nopeasti. Kohta on kuusi syöty tyhjäksi, enää muutama pipari jäljellä.

Tänään sitten vietämme omalla porukalla uudenvuoden valvojaisia, tosin esikoinen menee kaverilleen yökyläilemään.
Me muut käymme "ekologisesti" katsomassa naapurikunnan ilotulitusta, omamme ei jäjretä säästösyistä. Sanottakoon kuitenkin tässä että tuonne naapurikuntaan on alle 10km matkaa joten kovin pitkälle ei tarvitse lähteä. Toisaalta kyllä oikea paikka säästää rahaa kun kunnan talous on tiukilla. Turha niitä rahoja on taivaantuuliin lennätellä vaikka ei se meitä säästäkkään maksujen korotuksilta tms.

Nyt on pakko laittaa myös linkki ekologiseen tinanvalantaan : ) Aijomme ehdottomasti itse kokeilla!

http://bit.ly/sokeritina

Joulukuusi

Näin siinä kävi että päädyimme hakemaan muovikuusen vintiltä. Minä niin halusin aidon kuusen, mutta nuoriso puhui kuitenkin ympäri. Meillä on vanha muovikuusi vintillä ajoilta jolloin esikoinen sairasti pahaa astmaa ja silloin suositeltiin että ei aitoa kuusta kotiin. Ja nyt, koska meillä on jo olemassaoleva muovikuusi, päätti nuoriso siis, että säästämme luonnonkuusia ja jätämme sellaisen hankkimatta. Ehkä ihan hyvä näin sitten kuitenkin.

Kävin esikoisen kanssa aamulla vielä kaupassa hakemassa viimeiset ostokset ja voi sitä ihmismäärää. Erehdyin luulemaan että aamusta olisi vielä tilaa, mutta sainpa pettyä pahasti. Nyt jos jotain jäi ostamatta niin ilman on pärjättävä, uudestaan en tuonne tungokseen lähde.
Tavoitteena olisi saada tänään viimeiset valmistelut tehdyksi ja päästä pikkuhiljaa rauhoittumaan joulun rauhaan. Ainakin ulkona on kovin jouluisat maisemat eli -26C ja lunta aivan riittämiin.

Nuorimmaisen lapsen huone siivottu

Ja kyllä siinä oli taas hommaa. Samalla keräsin kaikki vanhat lastenvaatteet vintiltä jätesäkkeihin. Ne viedään tammikuussa keräykseen josta ne toimitetaan Venäjälle ja nimenomaan katulapsille. Saatiin 4 isoa jätesäkillistä vaatteita ja samalla siis siivottiin myös lasten vaatekaapit. Teinitkin innostuivat kun kerroin mihin tarkoitukseen ja minne lähtevät. Harmi etteivät voi ottaa leluja tai muuta tavaraa.

Tuon 5-vuotiaan huone on nyt mielestäni aika hyvässä kuosissa noin sisällöllisesti. Kaikenlainen turha tavara laitettiin kiertoon eli viedään terveyskesuksen odotushuoneisiin jne. Jäljelle jäivät Brion puujunaradat, autorata, rakkaat legot ja maatila + parkkihalli sekä rakkaimmat pikkuautot. Lisäksi nuo puiset leikkiruuat joilla leikitään päivittäin kahvilaa jne. Lautapelit ja kirjat saivat omat hyllynsä. Nyt pitää vielä saada lattialistat paikoilleen niin yksi huone on taas valmis.
Tyttären huone olisi sitten seuraavana käsittelyvuorossa. Suurimmasta osasta huoneista siis uupuu vielä lattialistat ja lisäksi olohuone saa vähän maalia ja uuden lattian.  Kevät aikaa toteuttaa tämä kaikki. Koetan nyt ensin kuitenkin saada tämän joulun valmiiksi.

Lunta, lunta ja lunta

Nyt tulee kyllä lunta taas siihen malliin että ei tässä kerkeä joulua valmistelemaan ollenkaan kun pitää ravata lumitöissä. Kohta lähtee kolmas kolausreissu.

Sen verran kerkesin tänään että sain sentäs saunan pestyä ja pesuhuoneen. Lisäksi teimme lasten kanssa joulukuusen koristeita.
Muuten sitten ollaankin oltu ulkopuuhissa.

Tässä siis joulukuusen koristeita.

Lunta

On tämä nyt kanssa,  kun ei konetta kerkiä avaamaan kun pitää järjestellä lumipenkkoja jotta mahtuu lisää. Kyllä sitä lunta on piisannut tälle talvelle tänne etelään taas kummasti. Täällä kun nämä tontit ovat pieniä niin pitää oikein suunnitella, mihin ne kasat oikein voi laittaa. Tänään mm. totesin että portinpielet pitää saada matalemmiksi. Ei näe turvallisesti lähteä pihasta. Nyt mennään kuitenkin siinä korkeudessa että minä just ja just pystyn heittämään lapiolla kasan päälle lunta, kolalla ei onnistu enää. Eli seuraavat kasat on tehtävä jo kauemmaksi...
Täytyy laittaa kuvaa jossainvaiheessa.

Joulu se vaan lähestyy vauhdilla. Onneksi on laatikot pakkasessa ja löysin kuin löysinkin kaksi pientä luomu kinkkua. Pieniä siksi, jotta mahtuu paistamaan puuhellan uunissa ja myös siksi että voi toisen paistaa sitten kun ensimmäinen loppuu. Tähän asti on pakasteltu kinkun viipaleita, kun on ollut iso kinkku eikä kaikki mene kerralla. Nyt yritetään sitten toisinpäin. Siinähän sellainen pikkukinkku paistuu kun torppaa lämmitellään.
Huomasin muuten tässä tehneeni eräänlaisen "virheen" laatikoiden suhteen, ihan huomaamattani. Näin kun yritämme elää mahdollisimman luomusti, niin tein kuitenkin porkkanalaatikot riisiin, vaikka olisin vallan mainiosti voinut tehdä ne ohraan. Näin sitä viisastuu kantapään kautta. Monelle tämä varmasti on ihan selvä juttu, minulle se on sitä tästälähin. Hiilijalanjälki on niin suuri riisillä.
Murkkujen mielestä voimme vaihtaa riisipuuronkin joululounaalta ohrapuuroksi. Se onkin vallan hyvä idea, minulla vain sattuu olemaan pari pussia puuroriisejä kaapissa joten kait ne on kuitenkin käytettävä pois. Toisaalta ajatuksena ohrjapuuro kuulostaa paremmalta, suomalaisemmalta : )

Jouluvalmistelut etenee hitaasti

Porkkanalaatikoita on tehntynä 4kpl mutta perunalaatikoita vain 2kpl eli pernoihin tulee minun palaaman vielä toisen kerran. Harmillisen hidasta tuo kuoriminen mutta sen ulkoistaminen murkuillekkaan ei onnistunut.

Keittiön ikkunat sain pestyä vielä ennen näitä pakkasia. Olohuoneen ikkunat, joita on tuhottomasti, odottelevat suojakelejä. Kamalaa katsella kun aurinko paistaa ja on ihana kuulas pakkasilma ja meidän ikkunat on TOSI LIKAISET. Toivottavasti siis suojakelit vielä tulevat ennen joulua. Nyt olisi kyllä hyvä aika sulattaa pakastin, mutta tuntuu että kädet on täynnä töitä muutenkin. Loppuviikosta jos sen vielä kerkeisi tekemään.

Nuorimmaisen kanssa muistettiin kuitenkin tehdä jäälyhtyjä ämpäreissä. Itsenäisyyspäiväksi jos saisi niihin kauniit kynttilät.

Uusi päivä, uudet kujeet

Nyt on taas yksi virus käyty lävitse ja voitettu. Näin se menee joka syksy että lapset tuo pöpöt koulusta ja minä sairastan ne sitten. Pienimmäinen onneksi ei ota ihan joka pöpöstä vastaan. Nyt kyllä mieskin aivastelee joten katsotaan saako tuo rautaisen vastustuskyvyn omaava jonkun nuhan sitten tästä.

Sain kuin sainkin sen pyykkikoneen. 6kg, energialuokka A+, vedenkulutus A ja pesutulos A eli ne ovat ihan ok kait (?) ja hintaa koneella oli 399e. Toivottavasti hinta-laatu on suht ok. Valitettavasti ei sitten ollut varaa siihen 11kg LG:n höyrykoneeseen joka olis ollut kyllä ihana.
 Jokatapauksessa luulen että vedenkulutuksen kannalta tuo minun käsipyykkääminen ei olisi ollut kovin ekologista, en kyllä osannut päättää milloin niitä huuhtelukertoja oli tarpeeksi. Aina tuntui että ... jos vielä kerran. Ehkä käytäntö olisi kuitenkin opettanut siinäkin asiassa ja silti uskon että tarpeen niin vaatiessa, pärjäisimme ilman konetta jonkin aikaa.

Olisi tarkoitus aloittaa perunalaatikoiden tekeminen mutta koska olo on niin toipilas vielä niin ajattelin lykätä sen huomiseen tai ylihuomiseen. Luvassa on tänne etelän suuntaan lunta ja pyryä joten täytyy katsella mihin energiat sitten täytyy jakaa. Taloa on kuitenkin lämmiteltävä ja puuhella lämpiää joten siinähän ne tulsi taas samalla. 

Nyrkkipyykkiä

Näin sitten pyykkinone hajosi ja siirryimme aikaan ennen koneita. On aika vinkeetä pestä viihden hengen pyykit käsin, mutta periksi ei anneta sillä on sitä ennenkin pärjätty... Kyllä minä olen tässä mummoja lämmöllä ajatellut kun he ovat aikanaan kaiken pyykin käsin hoitaneet.
Ja jotta oikein fiilikseen on päästy niin keittelimpä vielä vesiä puuhellalla eli lämminvesikin tuli muualta kuin hanasta.

No siis kerrankin ajattelin tutustua tarjontaan rauhassa, ennekuin rynnätään kauppaan ostamaan uutta konetta. Pakko kuitenkin sanoa että tarjontaa on niin paljon ja erilaisia ohjelmia niin monia että vauhtisokeus iskee päälle. Tärkeimpinä kriteereinä olen kuitenkin pitänyt sähkönkulutusta, veden kulutusta, pesutulosta (josta ei mainita käytännöntasolla mitään) ja hintaa. Valitettavasti tässä tilanteessa ykkökseksi tulee hinta ja sitten katsotaan mitä sillä saa.

Uhkarohkeana päästän nyt sitten miehen huomenna pesukoneostoksille, itse kun olen kuumeessa ja nuhassa kotona. Olen kyllä yrittänyt parhaani mukaan opastaa ja neuvoa tärkeistä ominaisuuksista jne. mutta nähtäväksi jäänee miten tässä oikeasti käy. Luulen kuitenkin että pärjään sillä, mitä saan : )

Joulusiivous aloitettu

Tänään aloitimme joulusiivouksen. Perinteisesti pesin uunin ensimmäisenä ja vuosien varrella viisastuneena, tiedän jo etukäteen, että pesen sen uudestaan vielä kinkun paiston jälkeenkin. Noh.. perinteistähän ei poiketa. Uunin pesin ihan perinteisesti mäntysuovalla, niin kuin aikanaan koulun kotitaloustunnilla opetettiin. Eka kerta kun en omassa uunissa käyttänyt pursotettavaa ja suihkutettavaa tehopuhdistajaa vaan perinteisiä ja ympäristöystävällisempiä tuotteita. Viimeisen huuhtelun tein etikkavedellä.

Sama homma oli vielä jääkaapin kanssa. Ensin pesin tiskiaineella puhtaaksi ja loppuhuutelu etikkavedellä. Kyllä nyt on kirkas ja raikas kaappi. Pari sitruunanviipaletta ylähyllyllä raikastaa koko kaapin (kunhan muistan ylihuomenna ottaa ne poiskin).

Onhan se nyt totuuden nimissä myönnettävä että oli tuossa enemmän hommaa kuin ehkä olisi pikapuhdistajilla ollut mutta toisaalta nyt on paljon parempi mieli. Etikan otan ihan edhottomasti yleisemmin käyttöön, se on loistava tuote. Pyykin huuhtelussa olen sitä jo aikaisemminkin käyttänyt. Nyt siivouskaapissakin on oma pullo.

Shampoo pohdintoja

Murkkuikäinen poikani pohti tänään aamupalapöydässä shampoo valintojamme ja mikä lienee parasta luonnolle ja mikä ei. Meillä on siis nyt menossa luomu shampoo joka on tehty ja tuotu saksasta. Puntarissa siis painii shampoon tuotanto ja ainesosat sekä kuljetus ja sen aiheuttamat ongelmat. Minusta ihan mielenkiintoinen pohdinta nuorelta mieheltä. Jäi kylläkin tämä ongelma ratkaisematta, mutta tuskin tähän onkaan mitään yksiselitteistä vastausta. Ihan siihen en osaa mennä ja taipua että tekisin shampoot itse... tai ehkä joskus voisi kokeillakkin.
Lupasin kuitenkin surffailla netissä ja katsoa muutenkin tarjontaa siitä, onko vastaavaa kotimaista tai muuta kotimaista luontoa säästävää tarjolla. Herbinalla ainakin on biohajoava shampoo, en tosin ole vielä kerennyt tutustumaan siihen, mitä se sitten pitää sisällään.

Kyllä tämä elämänmuutos pienin askelin menee ja jatkuvasti pitää etsiä ja tutkia asioita, metsästää uutta ja miettiä asioita, mutta se on toisaalta aivan ihanaakin. On ihan hyvä tiedostaa asioita ja ennenakaikkea aineita mille itsensä altistaa. Ja se on selvää, että me emme ole edes vielä raapaisseet jäävuoren huippua.

Flunssat selätetty

Näin se kaatoi perheemme jokaisen jäsenen vuorollaan, eikä säästänyt minuakaan. Vaikka kuumetta ei kovin ollutkaan, kurkkukipua ja yskää sekä nuhaa... Kuuluu olevan vielä toisenkinlaista flunssaa täälläpäin joten toivottavasti säästyttäisiin edes siltä.
Nuoriso koki parhaimman avun siitä kun siveltiin tiikerisalvaa jalkapohjiin ja villasukat päälle. Lisäksi litkittiin timjamiteetä hunajalla ja sipulinlohkoja oli sängynvieressä. Tiedä häntä sitten mikä auttoi oikeasti vai tuntuiko vaan siltä, mutta loppupelissä päästiin suht helpolla.

Tänään on tiedossa minulla ja murkkutyttärelläni hemmottelu ilta. Varasimme leffan ja kasvonaamiot tehdään itse sekä teetä ja teeleipiä. Varsin ihanaa. Nuorineiti kärsii kovin rasvaisesta ihosta ja näpyistä joten hän halusi kokeilla minun nuoruudessani käytettyä hiivanaamiota. Tuorehiiva siis tehdään tahnaksi tilkalla haaleaa vettä ja pisaralla tai kahdella hunajaa. Tämän pitäisi imeä ylimääräistä rasvaa iholta ja kuivattaa näppyjä. Kokeillaan siis siitten. Itse päädyin kaura-hunaja naamioon joka myös kokkaillaan itse.

Pienimmälle lupasin että ensiviikolla se sitten alkaa... joulun valmistelut nimittäin. Meillä on suuri suku ja joulukortit ovat se millä aloitellaan. Paljon onkin kerättynä kierrätysmateriaaleja ja jonkinverran tarvitaan uutta, mutta mitä vähemmän, sen parempi.

Rauhaisaa Pyhäinpäivän viikonloppua!

Myrskyä ja sadetta

Torstaipäivä ei kovin aurinkoiselta tällä kertaa näytäkkään. No, ei pidä lannistua. Laitetaan tulet puuhellaan ja keitetään teetä, ehkä voisi sämpylätkin paistaa koululaisille välipalaksi.

Tänään olisi tarkoitus miettiä kuopuksen kanssa tulevan Halloweenin tarjoiluja. Jotain karmivaa, mutta kuitenkin mahdollisimman syötävää ja luomua... yritetään nyt yhdistellä sitten toiveita. Ainakin luomu spaghetista tulee niitä lepakon aivoja kun muokataan ne kahvikupeissa, sisälle teen toivottuja lihapullia. Päärynämehusta ja helmisuurimoista saadaan sammakon kutua. Pullat koristellaan lakunaruilla ja sokerimassasta tehdyillä hämähäkeillä. Ja tietenkin on se mehubooli joka on ollut joka vuosi hitti. Viimevuonna jäädytin kumihanskassa punaisen mehukäden booliin, tällä kerralla pitänee kehitellä jotain muuta. Katsotaan mitä tuon kekseliään 5-vuotiaan kanssa kehitellään.

Tein muuten eilen hyvän löydön lähikaupan pesuainehyllystä. Pyykinpesuaineista on siis tällä kertaa kyse ja olen etsinyt mahdollisimman ekologista pesuainetta jonka voisi kuitenkin saada läheltä. Hienoja pyykinpesuaineita jotka säästävät luontoa, löytyy hyvin kyllä nettikaupoista, mutta se jotenkin sotii omaa ajatusmaailmaani vastaan että tilaisin postin kautta. Postitilaus on periaatteessa ihan jees, mutta kun miettii sitten sitä pakkaamista ja kuljettamista jne jne. niin jääkö siinä luonto kuinkapaljon sitten plussalle? No, jokatapauksessa luulen tehneeni ihan ok löydön kun lähikaupassa pisti silmään LV:n uusi pyykinpesuneste. Siinä luvattiin puhdasta jälkeä jo pienissä lämpötiloissa (joka säästää energiaa eniten) ja luontoa säästäen. Tällainen keltakorkkinen pullo. Kannattaa katsastaa ainakin netissä. Itse innostuin, koksa ihana lähikauppias on sitä vielä hyllyynsä tilannut eli kävellen tulee meille kaupasta kotiin.

Olen kokeillut meillä noita pesupähkinöitä ja kevyesti likaiseen pyykkiin ne toimivat ihan ok. Meillä kuitenkin on kaksin kappalein teinejä jotka harrastavat aktiiviurheilua sekä pieni jääkiekkoilija ja näiden hikisiin varusteisiin ei pesupähkinöien teho kyllä riittänyt. Toivon että uusin löytöni ratkaisisi pari mieltäpainavaa pulmaa juuri pyykin pesuun liittyen.

Voi ei, nuha rantautuu meille!

Näin siinä taas kävi että tuo kuopus sen aloitti. Kait se on niin että astmaatikkona hän on herkin saamaan kaikenlaiset nuhat ja virukset joten tähän on tyytyminen. Onneksi rohdoskaappi on kunnossa. Kaivettiin timjamia ja keitettiin siitä hyvää teetä, terästettynä hunajalla. Lisäksi nappula höyryhengitteli timjamin tuoksuista höyryä.
Täsmennettäköön tässä että lapsi lääkitään toki asianmukaisin lääkärin määrämin lääkkein ja itse olen koulutukseltani sairaanhoitaja, mutta lisäksi käytän jonkin verran hyväksi todettuja luonnonlääkkeitä tukemassa hoitoa.

Timjami on oikeastaan meidän perheen lempi mauste ja rohto. Sitä laitetaan halukkaasti ruokiin sekä tuoreena että kuivattuna, mutta flunssakaudella sitä kuluu kiitettävästi myös rohtona. Timjami avaa hengitysteitä höyryhengitettynä. Lisäksi muutama oksa kuumaan veteen, haudutus 5min, ja nautitaan lämpimänä. Tämä irroittaa limaa ja avaa hengitysteitä ja helpottaa yskääkin. Tätä on käytetty jo satoja vuosia joten me jatkamme perinnettä.

Kyllä tuo meidän nuppu kerkesi jo kärttyä valkosipuliakin, mutta lupasi sitten odottaa päivälliselle asti sen kanssa. Sipulit kaikissa muodoissa on tämän herkkua joten sen kanssa ei liene ongelmaa.

Tsadaa!!!

Vähänkö on voittaja fiilis vaikka tulos onkin tällainan. Ne kuitenkin iti !!! Aika "kamalan" näköisiä honkkeloita, ja vauhdilla kasvaneita mutta en luovuta EN!

Miten tämä voi mennä näin?

Yritin sitten ihan tosissaan viettää autotonta päivää mutta aikataulut ja yleiset kulkuneuvot eivät näin pääkaupunkiseudullakaan kohtaa. Uskomatonta. Lapsen pitäisi päästä 9km päähän treeneihin ja siihen vaadittaisiin siis 1,5h bussimatka kolmella vaihdolla ja odottelua jäisi n. 20 min vielä kaupanpäälle. Muuten tuo menisi siis pyörällä mutta polvi on käyttökiellossa eli ei pyöräile. Treenehin saisi mennä koska tänään on pelkkää yläkroppaa... No tokihan vien autolla, yhdistän siihen nyt sitten ison kauppareissun, ja kierrätyspisteen.

Saakohan vielä marista noista kierrätyspisteistäkin. Meillä ne on sijoitettu niin että autolla pitää mennä. No ok, menee kauppareissulla ja viedään kerralla iso satsi. Jokatapauksessa minua henk.koht. nyppii että muovipulloille ja purnukoille ei ole olemassa keräysastiaa. Niitä ei siis ilmeisesti kerätä? Tämä oli minulle yllätys sillä pyykinhuuhteluainepulloa, ketsuppipurkkia yms. kertyy oikeastaan aika paljon. Ajattelin perhetyä tähän aiheeseen jossain vaiheessa.

Polkupyörä

Keksimmäinen lapseni sai tänään uuden pyörän. En voinut käsittää millään että tavallinen nk. mummonpyörä jalkajarruilla, ilman vaihteita maksaa 200e. Tänään sellainen sitten löytyi alesta 99e, mutta silti hinta on minusta suolainen. Enkö pysy ajan mukana? Jokatapauksessa tytär sai nyt sitten nimipäivälahjaksi sellaisen. Ehkäpä hän on sen ansainnut kun on urheasti polkenut kokoelmapyörällä (kasattu 3 eri pyörästä, maalattu ja tuunattu mutta silti rempallaan)lähes koko kesän ja nyt kouluun. Toivottavasti tällä voi sitten polkea seuraavat 30 vuotta : ) *luottaa Soliferin laatuun*

Lauantai

Lapsen lääkäri ja toisen kiekkokoulu... kaikki samalla reissulla eli autoilun minimoimista mutta pakolliset menot kuitenkin hoidettava.
Tänään on asennettu auton lämmityspistoketta pihamaalle ja siihen tulee kauko-ohjattava katkaisin jotta saadaan laitetuksi minimi aika ennen liikkeelle lähtöä (mukavuus huomioituna).
Pitäisi vielä viedä villavällyt kanilaan pakkasia varten ja putsata puuhella.
Tuo meidän puuhella onkin sellaista arjen luksusta että... mutta siitä lisää toisella kertaa <3

Kuinka vaiekaa onkaan löytää lähiruokaa...

Näin pääkaupunkiseudulla asuvana perheenä koen että lähiruuan löytäminen on yllättävän vaikeaa. On superhypermarketteja ja pienempiä puoteja mutta lähiruuan puuttuminen vaivaa.
Päätimme siis tuon 5v jäppisen kanssa perustaa kokeellisen lähiruokakasvattamon näin syksyä vasten. Meillä ei toistaiseksi ole kasvihuonetta joten laitoimme kokeellisessa mielessä kasvilampun alle kasvamaan salaattia ja persiljaa. 13v poikanen kasvatti koulutyönä härkäpapuja 2kpl joten nekin otimme hautomoon kasvamaan. Katsotaan mitä tapahtuu.

Semper

Semperiltä on tullut uusi småfolk tuotesarja pienille. Ei lisättyä sokeria, ei lisättyä suolaa ja luomua.

Pejrantai

Tiesittekö että keskivertosuomalaisella on 6000 tavaraa, joista 100 on käytössä. Perheillä on arvioitu olevan keskimäärin 10 000 tavaraa. Eli ts. jos perhe käyttäisi vain yhtä tavaraa päivässä, menisi kaikkien läpi käymiseen 27 vuotta.
Tuo on minusta miettimisen arvoinen asia, ainakin silloin kun shoppailuinto iskee ja lyö ylitse. Ei se eko elämä ole aina niin vaikeaa ja mieletöntä, joskus se on vain pieniä valintoja ja pohdintoja.


Pitäisi ihan oikeasti varmasti käydä omat tavarat lävitse ja laittaa kiertoon kaikki tarpeeton. Helpommin sanottu kuin tehty. Olenkin tässä ajatellut että jos 10 tavaraa viikossa olisi tavoite, ainakin jouluun asti. Kuinkakohan moni ottaisi haasteen vastaan?

Torstai

Meidän nuorimmainen sai tänään joulukalenterin (ajoissa ollaan tiedän, mutta haluamansa legokalenterit loppuivat keksen viimevuonna). Ja tässä on nyt pakko todeta että olipa hyvä ostos. 5v jäppinen on istuntu tänään yhteensä 2,5h ihaillen kalenteriaan. Ihania rauhallisia hetkiä siis tarjottu tänään sillointällöin : )

Näin se alkaa

Tästä se meidän elämän bloggaaminen sitten lähti.