Pienen miehen tuskaa ; )

Meillä on perinteisesti vietetty paastoa 2 viikkoa ennen pääsiäistä. Lapset ovat itse aina päättäneet mistä luovumme kahdeksi viikoksi. Nuorimmainen päätti tänä vuonna että ne ovat sipsit ja suklaat. Helppo homma sillä meillä ei sipsejä juurikaan syödä ja suklaatakin harvakseltaan (paitsi äiti joskus) , tai niin ainakin luulin.
Koska on paasto, niin ne mistä on luovuttu, ovat jatkuvasti mielessä. Tämä onkin siis oikea mielen hallinnan haaste vaikka toisin ajattelin. Lisäksi kaupat ovat pullollaan mitä erilaisempia suklaamunia ja sunnuntaina pieni mies lähtee vielä virpomaankin. Eli kyllä poikaa nyt koetellaan. Yllättäen myös perheen nuorisokin on kaivannut juuri sellaisia herkkuja joita eivät siis nyt saa. Johtopäätöksenä tästä kaikesta voisi sanoa että oma mieli tekee kepposia.

Näyttää siltä että tänä viikonloppuna monet puutarhat avaavat ulkokauden. Millähän sitä malttaisi mielensä?
Ainakin tuo lasten yrttilaatikko ikkunalaudalla alkaa olemaan kohta syöty joten olisi kiva päästä laittamaan ulos jotakin... pientä.
Kanilan ajattelin reunustaa kuitenkin orvokeilla, luomu sellaisilla, sillä pupu rakastaa orvokin kukkia jos vain joku niitä jaksaa ojennella.

Harmaata

Toisaalta harmaakin on ihan kaunis väri. Näin olen aina ajatellut, mutta mikä siinä on että kun ulkona ilma on harmaa, sitä jostain syystä hidastuu itse. Ehkä tämä on ihan henkilökohtainen ongelma.
Harmautta vastaan kuitenkin taistelimme keittämällä aivan iki-ihanaa forsmanin Lemon Vervaine teetä jota ostimme kevätmessuilta. Tästä tuli aivan heti ehdoton suosikki. Ostimme kyllä koko kassillisen taas erilaisia tee laatuja joten maisteltavaa riittää. Meillä kerätään paljon myös teeaineksia kesäisin luonnosta ja kuivataan kaapit täyteen. Nokkosta ja koivua ja ratamoa ja paljon muuta (joihin varmasti vielä palaan kunhan niitä alkaa luonnosta löytymään).
Kävelylenkillä käytiin pojun kanssa aamusta. Tarkastettiin läheisen joen tulvatilannetta ja keväisiä puroja. Kosken kuohu oli melko valtaisaa ja lumoavaa.

Kun aurinko ei nyt siis paistanut niin kuvatkin ovat harmaan eri sävyissä. Silti puhuttelevaa.

Puutarha kuulumisia

Vai voiko tuota pihaa nyt puutarhaksi kutsua kun kaikki on keskeneräistä. Mutta jokatapauksessa, tänään on oltu pihalla. Leviteltiin pojun kanssa niitä lumikasoja joita koko talvi työllä ja tuskalla kasattiin. Etupihalla lumi sulaa niin vaivalloisen hitaasti, kun sinne ei paista muuta kuin illansuussa hetken aurinko. Takapiha onkin sitten paljon toivorikkaampi työmaa.
Sammal on vallannut kyllä tilaa siellä täällä. Heiteltiin kalkkia sitten urakalla lähes jokapaikkaan, paitsi talonpäätyyn jossa annan nyt sammaleen olla sitten rauhassa ja katselen miltä näyttää. Metsätontti joten tällä mennään. Messuilla oli kyllä mielenkiitoista kunttarullaa esittelyssä eli vähän kuin siirtonurmi mutta tässä on metsämaa pohja varpuineen ja sammalineen jne. Tekisi mieli sellaista laittaa tuonne pihan perälle.
Sitten löysimme kasvimaalaatikosta sammaleen lisäksi tallaista:

 Kuva ei nyt taida ihan kertoa kaikkea mutta sieltä löyti siis persiljaa ja myös siis ihan pientä uutta tulokasta. Toisaalta tuohon laatikkoon paistaa aurinko aamusta iltapäivään ja siitä ne lumetkin ensimmäisenä suli. Nyt pitäisi varmaankin siivota siis nuo kasvimaan laatikot lehdistä ja sammalista.

Viinimarjapensaatkin näyttivät selvinneen jotenkuten lumitaakasta, vaikka jouduin leikkaamaan todella reilulla kädellä syksyllä (oksia katkeili melko monta marjojen ja tuulen ansioista). Mutta tuijat eivät sitten selvinneetkään niin hyvin. Tuija aidasta kaksi tainta ainakin on katki, eikä nuo muutama muukaan kovin onnelliselta näyttänyt. Ja vielä on monta juttua ihan kinosten alla joten yllätyksiä saattaa löytyä vielä.

vastaa valokuvahaasteeseen

Nyt vastaan Männiköllä blogista maijulta saamaani haasteeseen. Haaste kuului näin:

1. Avaa neljäs kansiosi, jossa säilytät valokuviasi

2. Valitse neljäs kuva ja julkaise se blogissasi

3. Selitä kuva

4. Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama

Ja tässä se tulee: 


Kuvan täytynee olla joululta -74, näin oletan ja olemme tässä veljeni kanssa ihan kuvaa varten pukin jo mitä ilmeisemmin vierailleena.


Laitan haasteen eteenpäin sirjaelle ja aarolle, muiden lukijoiden nimimerkkejä en tiedäkkään ; )

Onneksi huomenna alkaa arki

Kyllä on taas viikonloppu juostu ympäriinsä. Ihan tässä jo toivoo arjen koittavan jotta pääsee rytmiin ja arkisten asioiden pariin.
Sekä lauantai että sunnuntai aamut on herätty klo 5.30 ja riennetty turnauksiin ja harrastuksiin ja ties minne. Onneksi on ollut ihanan keväinen ja auringonpaisteinen viikonloppu niin on jaksanut ihan uudella sykkeellä.

Kaikesta kiireestä kerksimme nipistämään vielä 2,5h messuille ja kyllä taas kannatti. Ihania ideoita ja vinkkejä tuonne pihamaalle jonka mylläys ja kuntoon saattaminen ovat tulevan kesän tärkein homma.

Kanilassa tehtiin suuri kevätsiivous ja Tytin tylleröinen oli vallan ihmeissään kaikesta hössöttämisestä. Siinä se viimeisillä lumilla yritti lökötellä, tuo kun rakastaa talvea kovasti. Heinähäkki on tämän pupusen lempipaikkoja, ja miksikäs ei. Onhan se aika hienoa kun voi syödä ja maata samalla kertaa.

Josko ensiviikolla kanilankin koristelisi pajunoksilla ja jos vaikka naapurista saisi leikattuja omenapuun oksia.