Sumuisen aamun jälkeen paistaa aurinko. Kyllä on heti parempi mieli ja pää täynnä suunnitelmia ja virtaa riittää. Hyvä niin, sillä huomenna kuulema taas sataa. Ilo on otettava irti siis hetkestä.
Toiveena olisi päästä saumaamaan keittiössä lattialaattoja. Laattavalinta näyttää tässä valossa turhan vaalealta, se tummempi vaihtoehto mitä katsoimme, olisi ehkä ollut kuitenkin parempi. Nämä ovat nyt kuitenkin lattiassa joten tällä mennään ja katsotaan sitten saumauksen jälkeen miltä näyttää. Sitäpaitsi silmä varmasti tottuu, ei se nyt kuitenkaan _niin paha_ ole.
Nuorimmainen pääsi tänään tekemään niitä kauan odottamiaan kurakakkuja ja vesileikkejä. Kevään parasta antia siis. Kaikenlaisia purnukoita ja maitotölkkejä hän tässä onkin pessyt ja kerännyt ja nyt niillä sitten pääsi leikkimään.
Harmitti niin vietävästi kun joutsenet lensivät talon yli eikä kamera kerennyt millään latautumaan mutta kyllä niiden "laulu" oli sitten ihanan kuuloista, kovin keväistä.
Näyttää siltä että sammal on taas vallannut nurmea talon päädystä. Jotenkin minusta tuntuu että haluan antaa tämän taistelun periksi sillä henkilökohtaisesti pidän kovasti sammaleesta. Jostain syystä on vain iskostettu takaraivoon että pihanurmelle se ei kuulu. Suunnittelin tässä että jos pitäisi tuon etupihan nurmikaistaleen sellaisena kauniina ja "oikean"laisena ja antaisi tuon päädyn sitten olla luonnontilassa. Ts. antaisi sammaleelle luvan valloituksilleen. Tämä on muutenkin vanha metsämaa/metsätontti, joten sen keinotekoinen muokkaaminen joksikin muuksi ei niin kovasti houkuta. Kasvimaan ja yrttitarhan olen toteuttanut kohopenkkinä juuri tästä syystä. Jätän siis asian muhimaan, mutta en heittele ainakaan toistaiseksi kalkkia tuonne sammaleen päälle.
