On tämä nyt kanssa, kun ei konetta kerkiä avaamaan kun pitää järjestellä lumipenkkoja jotta mahtuu lisää. Kyllä sitä lunta on piisannut tälle talvelle tänne etelään taas kummasti. Täällä kun nämä tontit ovat pieniä niin pitää oikein suunnitella, mihin ne kasat oikein voi laittaa. Tänään mm. totesin että portinpielet pitää saada matalemmiksi. Ei näe turvallisesti lähteä pihasta. Nyt mennään kuitenkin siinä korkeudessa että minä just ja just pystyn heittämään lapiolla kasan päälle lunta, kolalla ei onnistu enää. Eli seuraavat kasat on tehtävä jo kauemmaksi...
Täytyy laittaa kuvaa jossainvaiheessa.
Joulu se vaan lähestyy vauhdilla. Onneksi on laatikot pakkasessa ja löysin kuin löysinkin kaksi pientä luomu kinkkua. Pieniä siksi, jotta mahtuu paistamaan puuhellan uunissa ja myös siksi että voi toisen paistaa sitten kun ensimmäinen loppuu. Tähän asti on pakasteltu kinkun viipaleita, kun on ollut iso kinkku eikä kaikki mene kerralla. Nyt yritetään sitten toisinpäin. Siinähän sellainen pikkukinkku paistuu kun torppaa lämmitellään.
Huomasin muuten tässä tehneeni eräänlaisen "virheen" laatikoiden suhteen, ihan huomaamattani. Näin kun yritämme elää mahdollisimman luomusti, niin tein kuitenkin porkkanalaatikot riisiin, vaikka olisin vallan mainiosti voinut tehdä ne ohraan. Näin sitä viisastuu kantapään kautta. Monelle tämä varmasti on ihan selvä juttu, minulle se on sitä tästälähin. Hiilijalanjälki on niin suuri riisillä.
Murkkujen mielestä voimme vaihtaa riisipuuronkin joululounaalta ohrapuuroksi. Se onkin vallan hyvä idea, minulla vain sattuu olemaan pari pussia puuroriisejä kaapissa joten kait ne on kuitenkin käytettävä pois. Toisaalta ajatuksena ohrjapuuro kuulostaa paremmalta, suomalaisemmalta : )
