Pienen miehen tuskaa ; )

Meillä on perinteisesti vietetty paastoa 2 viikkoa ennen pääsiäistä. Lapset ovat itse aina päättäneet mistä luovumme kahdeksi viikoksi. Nuorimmainen päätti tänä vuonna että ne ovat sipsit ja suklaat. Helppo homma sillä meillä ei sipsejä juurikaan syödä ja suklaatakin harvakseltaan (paitsi äiti joskus) , tai niin ainakin luulin.
Koska on paasto, niin ne mistä on luovuttu, ovat jatkuvasti mielessä. Tämä onkin siis oikea mielen hallinnan haaste vaikka toisin ajattelin. Lisäksi kaupat ovat pullollaan mitä erilaisempia suklaamunia ja sunnuntaina pieni mies lähtee vielä virpomaankin. Eli kyllä poikaa nyt koetellaan. Yllättäen myös perheen nuorisokin on kaivannut juuri sellaisia herkkuja joita eivät siis nyt saa. Johtopäätöksenä tästä kaikesta voisi sanoa että oma mieli tekee kepposia.

Näyttää siltä että tänä viikonloppuna monet puutarhat avaavat ulkokauden. Millähän sitä malttaisi mielensä?
Ainakin tuo lasten yrttilaatikko ikkunalaudalla alkaa olemaan kohta syöty joten olisi kiva päästä laittamaan ulos jotakin... pientä.
Kanilan ajattelin reunustaa kuitenkin orvokeilla, luomu sellaisilla, sillä pupu rakastaa orvokin kukkia jos vain joku niitä jaksaa ojennella.